Nukuin huonosti. Päässä pyöri kesätyöpaikka, opinnäytetyö, valmistuminen, muutto ulkomaille ja tämän päiväinen loppuseminaari. Niin juuri loppuseminaari. Koululle täytyy mennä pitää lyhyt esitelmä työharjottelupaikasta. Inhoon esiintymistä. Lisäksi laskin, että kun seminaari alkaa 4 aikoihin ja ohjeistettu kesto on jokaisella 10 minuuttia ja meitä on n.20 opiskelijaa suorittamassa harjoittelua, niin siellähän täytyy kökkiä koko ilta! Ja tänään tulee Tanssi, jos osaat. Can´t miss that!!!!!! Olin varmaan edellisessä elämässä tanssija. On niitä esityksiä niin huikea katsoa ja itsekin tykkään repäistä tanssilattialla. Harmittaa, ettei ole tullut mitään tanssikouluja käytyä. Ja nyt oon jo aivan liian vanha siihen.
Eilen päätin muuten vakavasti alkaa etsiä työpaikkoja Englannista. Koska en ole luonteeltani spontaani luonnon lapsi, joka menee sinne minne elämä sattuu viemään, niin tulin siihen tulokseen, että paras vaihtoehto minulle on intern-ohjelmat. En voi lähteä ulkomaille, jos minulla ei ole mitään takuuta työpaikasta. Eli seuraavien päivien aikana aijon ottaa selvää, mitä intern-ohjelmia alkaa ensi vuoden tammikuussa ja milloin niihin on hakuajat jne. Kertoilen niistä sitten tänne :)
Enkä ole muuten kertonut suunnitelmistani mitään perheelleni tai kavereilleni!!! Lähinnä sen takia, että kukaan ei kuitenkaan uskoisi minua. Ei ne voisi nähdä mua lähtemässä yksin ulkomaille. Ja toisaalta en halua, että ne on oikeassa. Jos tämä ei oikeasti toteudu, niin en halua, että ihmiset sanoo "No kyllä me se tiedettiinkin, ettet sä minnekään lähde."
Tässä tulevien viikkojen kohokohdat:
Sex and the City-elokuva. Tämän menen varmasti katsomaan. Mieluiten jo heti 6.6., jos työt eivät ole esteenä.
Bon Jovin keikka. Ehkä hieman noloa, mutta tonne keikalle olen tosiaan menossa. Kai sitä jokaisen pitäisi kerran elämässään nähdä Bon Jovin konsertti ja minä ajattelin, että nyt tai ei koskaan. On muuten hankittu ne kaikista kalleimmat liputkin. En varmaan silti tule näkemään siellä väentungoksessa yhtään mitään.