Long time no see

Hei, pitkästä aikaa taas täällä. Oppari on jätetty ja meikälikka valmistuu tässä kuussa. Hurraa sille. Enää on kypsyysnäyte edessä, mutta sen pitäisi olla aika läpihuutojuttu, koska olen todella itse työn tehnyt.

Tanskaan lähti eilen viime minuuteilla sopimus. Jei. Tänään lähtee illemmalla toinen hakemus Luxemburgin suuntaan. Ehkä jostain jotain irtoaisi tälle tradelle.

Fiilis opinnäytetyötä lukuun ottamatta on aika heikko. Lauantain baari-ilta meni päin mäntyä. Töissä on liian vähän tunteja tarjolla. Valivalivali.

Working girl

Bongattu kaksi sopivaa työpaikkaa ulkomailta! Voisi laittaa tällä viikolla jo hakemusta menemään. Ainut miinus on, että työpaikat sijaitsee Tanskassa. Oisin niin toivonut lähteväni ehkä jonnekin hieman lämpimämpään maahan. Noh, aina ei voi voittaa. Nyt alkaa jo hieman jännittää. Mitä jo oikeesti onnistun saamaan jonkun työpaikan ulkomailta? Se on sitten menoa! Jotenkin tuntuu, että ei kukaan edes huomaisi, jos lähtisin. Kaikilla näyttää olevan aina niin hiton kiire nykyään, ettei kukaan ennätä koskaan näkemään.

Tässä elämä on

Eli hajoon kotiin. Oisin niin kovasti tahtonut lähteä baariin, mutta ei. Viimeiset puol tuntia oon koittanut vihjailla bestikselle, että se ottais mut mukaan yksiin bileisiin, joihin se on lähössä, mutta ei. EI EI EI.

CV on nyt jätetty

Jätin juuri sitten hakemuksen EURESIN kautta. Kaikki työnantajat nyt vain ottamaan minuun yhteyttä ;)

Palvelu ei ollut kauhean tuttu minulle. Olen siellä sivuilla muutaman kerran aikaisemmin surffaillut, mutta en ole kuullut kenenkään kokemuksia siitä. Kuinka mahdollista on ylipäätänsä löytää työpaikka sen kautta? Työministeriön sivuilla kävin myös nopeasti. Ulkomailta ei tunnu löytyvän muita kuin aupair-paikkoja. No thanks. Jobstepkin on ollut pienoinen pettymys.

Nyt telkusta tulee Madventures. Paras matkasarja ikinä. Riku ja Tunna, Tunna ja Riku.

Elämä tuntuu nyt niin kevyeltä, kun tietää että oppari valmistuu ajallaan. Huomenna jos pääsisi baariin juomaan ja tanssimaan niin kaikki olisi enemmän kuin hyvin. Kaikilla tuntuu vaan olevan jo suunnitelmia huomiseksi. Hajoon siis varmaan kotiin. Saa nauraa.

Yö on kaunis mua ei koske

Oioi. Maija Vilkkumaan Luokkakokous biisi soi koko ajan päässä. Kuuntelen sitä jatkuvasti youtubesta.

Kyllä se siis niin on, että valmistun ihan aikataulussa. Joulukuussa loppuu siis koulu. Kauheeta. Kuinka nopeasti 3,5 vuotta voi mennäkään? Ikävä tota koulua ei tule. Ei sillä lailla kuin yläastetta ja lukiota. Petyin ammattikorkeakouluun kovasti. Kyllä, tiedän ettei se yliopiston tasoinen missään nimessään olekaan. Silti meininki on välillä niin ala-astemaista, että ei voi muuta kuin ihmetellä. Mitään haastellisia kurssejakaan ei koulu tarjoa. Ruotsin kielen tentteihin sai enemmän lukea lukiossa kuin tuolla amk:ssa. Opettajat ovat suuremmaksi osaksi epäpäteviä, joskin ihan mukavia ihmisiä. Suurin plussa tulee kansainvälisyydestä. Koulusta löytyy suuri määrä vaihtareita, joihin olisi ollut hyvä mahdollisuus tutustua. Näin arkana ihmisenä en kuitenkaan tarttunut tilaisuuteen. Vastaavasti myös koulusta pääse itse vaihtoon suht helposti. Onneksi käytin sen mahdollisuuden hyväkseni.

Tammikuuta on tullut mietittyä nyt paljon. Olen surffaillut netissä tosi paljon etsimässä mahdollisia työpaikkoja ulkomailta. Aika epätoivoiselta näyttää tällä hetkellä. Kurjimus.

Almost ready

No nyt elämä vihdoin hymyilee. Näyttää hyvin vahvasti siltä, että oppari valmistuu ajallaan ja samoin siten myös minä.

Stressaavaa aikaa

Ressiä ressiä ressiä. Pää hajoo. Ihme, että oon hengissä. Kuolen ton opparin takia. Kaikki muu elämä kärsii siitä. Tai siis se vähäkin elämä, mitä mulla koulun ja töiden ulkopuolella on.

Perjantaina meen leffaan. Saan nähdä kivan kaverin taas pitkästä aikaa. Ehkä se piristää mieltä. Epäilen kyllä, koska oppari kummittelee mielessä kuitenkin.

Kattelen tässä neloselta Sinkkuäidille sulhanen-ohjelmaa. Varmaan päädyn johonkin seuranhakuohjelmaan itekin vielä. Kaikki pisteet ihmisille, joilla on rohkeutta lähteä tommoseen mukaan. Ei se oo helppoo, jos joutuu teilatuks koko Suomen edessä. Noh, ehkä Sinkkuäidille sulhanen-ohjelmaa ei ihan koko Suomi katokaan, mutta kuitenkin.

Sunnuntai 5.10.2008

Nyt vetää kyllä tiukille. Siis ton opinnäytetyön palautuksen kanssa. I need more time! Koko päivän oon kuunnellut PCD:n When I Grow Up-biisiä. Hävettää ihan... Ja huomenna poistetaan viimeinen viisaudenhammas. En malta odottaa sitä, niin kun en mitään muutakaan tässä elämässä.

Till now I always got by on my own

Koko päivän tein opinnäytetyötä. Inhottaa, ettei tästä päivästä jää mitään konkreettista kuitenkaan näkyviin, koska syötin pelkästään tutkimustuloksia exceliin. Ja niitä tutkimustuloksia on muuten paljon.

Tajusin, että oon jättänyt elokuvien arvostelut kokonaan. Yksinkertaisesti leffoja tulee katsottua niin paljon, etten ennätä niistä tänne kirjoittamaan. Tämä on sääli, sillä yksi syy, miksi aloitin kirjoittaa blogia, on se että saisin jonnekin tallennettua kaikki katsomani leffat. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.

Huominen päivä näyttää yhtä tylsältä kun mun elämä yleensäkin. Meen käymään kirjastossa ja sit painelen töihin. Tiistai on vp, mutta se on jo pyhitetty opparille. MILLON SE ELÄMÄ ALKAA? Mä oon viime aikoina ajatellut ihan kauheesti sitä, että oon yksin. Siis, että mulla ei oo poikakaveria. Olo on ollut supersurullinen. Muutamat läheiset ystävät pudottivat nimittäin pienen yllätyksen kun ihan ohimennen kysyin (ja lisäksi leikilläni), että onko perheenlisäystä ajateltu. Ja kuulemma on. MITÄ VITTUA? Kaverit saa parin vuoden sisään jo perheenkin ja mä oon yksin. Välillä tekee niin pahaa, että tekisi mieli oksentaa. Kaikki jankuttaa sitä, että kyllä se oikea mullekin on jossain. Kysyyn vaan, että MISSÄ? Kauheeta ajatella, jos mä oikeesti päädyn yksin. Niitäkin ihmisiä nimittäin on...

No niin. Eiköhän ole aika lopettaa tämä avautuminen tältä päivältä.

Öitä.

Gotta keep it strong before the pain turns into fear

Ei vitsi. Mä oon laihtunut jonkun 2 kiloa! Hei jee. Enkä oo ollut edes dietillä, vaikka uhosin semmoisen vasta vähän aikaa sitten aloittaneeni. Se loppui nimittäin aika lyhyeen.

Ulkona on ihana syksynen ilma, mutta mä dataan koneella. Tai no oppariahan mä tässä pääasiassa väsään. PÄÄASIASSA.

Kauhee, että mua pelottaa toi tammikuu. Sillon on löydettävä oikea työpaikka ja mielellään vielä ulkomailta. Se on niinku tuplapelko. Kokeekohan kaikki vastavalmistuneet tämmöstä ahdistuksen tuskaa? Vaikka siis enhän mä vielä ole valmistunut...

Onhan se hemmetin keljuu, jos joutuu työkkärin kortistoon. Eiköhän siellä moni muu tradenomi jo ole. Pelottaa pelottaa. Tuntuu, että jos sinne sitten päätyy, niin oon kauhee pettymys vanhemmille. Mä oon aina ollut se menestyjä. Se, joka pärjää. En haluu päätyy työttömäks.

Takaisin pelissä

Ei prkle. Nyt ollaan otettu itseä niskasta kiinni ja apinan raivolla lähdetty tekemään tota opparia. Kyllä se tän vuoden puolella on saatava valmiiksi. HALUUN ULKOMAILLE TAMMIKUUSSA.

Tulevat pari viikkoa ovat ne ratkaisevat. Täytyy vaan tehdä jotain opparin eteen joka päivä niin eiköhän se siitä.

Viime lauantai meni baarissa. Mulla on aina vähintään yks semmonen kaveri mukana, joka on seurustelusuhteessa. Näin ikään kuin takaan sen, etten vaan jää missään vaiheessa yksin. Eihän semmonen ihminen, joka on ollut jo neljä vuotta suhteessa, ala iskemään toisia miehiä? Näinhän sitä luulisi. Mua oikein hävettää, että mun ystäväpiiristä löytyy tämmönen vamppi, jolla on näköjään tapana "pikkasen" flirttailla, vaikka tosin kotona odottaa se avomies. Tätä on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta viime lauantaina se jotenkin iski vasta kunnolla kun se jäi sinne tanssilattialle ketkuttamaan persettään jonkun ukon kaa. Hoh hoijaa.

Sain eilen tosi kivaa palautetta töistä. Se pelasti päivän. Voi kun tommosia päiviä olisi enemmän.

Lopuksi täytyy vielä mainita jotain Kauhajoen tragediasta. Käsittämätöntä julmuutta, jota ei voi ymmärtää. Katsotaan, ettei ketään edesauteta tuollaisiin mielenterveydellisiin ongelmiin, joita tekijällä oli. Ketään ei siis kiusata, mollata tai paineta alaspäin. Ollaan siis ihmisiksi.

Näinhän siinä kävi

Jotenkin selittämättömällä tavalla olen pilannut tulevaisuuteni. I have no future siis. Eli näyttää siltä, etten saa opinnäytetyötä valmiiksi ajoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että valmistuminen venyy maaliskuulle. Tammikuu 2009 ei siis olekaan välttämättä sen kummoisempi ajanjakso elämässäni, jos kyhnään Suomessa. Jotenkin tuntuu siltä, että pilasin tahallani opparin teon, koska tammikuu 2009 koittaisi muuten niin pian, ja silloin olisi aika lähteä. Hei, mutta nythän en varmaan joudukaan/pääse lähtemään mihinkään! Kivat mulle.

Sattuu sattuu

Tentti meni läpi. Repikää siitä!!!

Muuten onkin vähän paha olo. Perkeleen viisaudenhampaan takia. Se tulee suunnilleen sivuttain ulos ikenestä. Keskiviikkona on vasta hammaslääkäri. Täytyy purra hammasta (eh he he) siihen asti. Mutta hiton kipeetä tekee.

Tänään katson vähän opparia, jos tuskiltani siihen kykenen. Huomenna iltavuoro ja baari-ilta.

The new me

Niinhän siinä kävi, että jäin täysin koukkuun Big brotheriin. Tänään jännitetään häätölähetystä. Saa nähdä ketkä tippuvat. Mitään erikoisempia suosikkeja ei mulla oo. Täytyy myöntää, että välillä ihan oksettaa koko sikailutouhu siellä bb-talossa. Ei varmaan ole sattumaa, että kaikki kilpailijat ovat melkein sinkkuja ja vailla mitään "kunnollista" koulutusta. Tällä hetkellä liputan Andreaksen puolesta.

Tentti on nyt ohi ja stressi vähentynyt ihanan paljon. Nyt kaikki keskittyminen täytyy suunnata oppariin. Palaan sen pariin tiistaina.

Aivot raksuttaa tuhatta ja sataa kun mietin tammikuuta. Apua! Se on jo niin lähellä.

Kävin muuten tällä viikolla kampaajalla. Edellisestä kerrasta oli ihan liian kauan aikaa. Yleensä värjään ja leikkaan hiukset kotona. Nyt löysin kyllä todella hyvän kampaajan. Voisi alkaa käydä useamminkin kampaajalla. Ei mulle mitään erityisempää tehty. Vähän värjättiin ja leikattiin kuolleita latvoja pois. Silti olo tuntuu melkein täysin uudistuneelta. Huomenna voisi ennen töihin menoa käydä kaupoissa katsomassa semmoista kiiltosuihketta, jota se kampaaja viimeiseksi suihkutti mun hiuksiin. Tosin ei sitä taida ihan tavallisista marketeista löytyä.

Ens viikonloppuna suuntana on todellakin baari!!!!!!!!! Sitä odotellessa...

I'm quite alright

No niin. Palataanpa ruotuun. En voi synkistellä ikuisesti. Eikä tässä enää niin paha olo olekaan, vaikka olenkin kipeä. Ärsyttävää. Ei pysty kunnolla tekemään mitään.

Tänään on opinnäytetyökokous ohjaajani kanssa. Saa nähdä, millaisia ohjeita sieltä tulee. Lähetin tekstini hänelle etukäteen, jotta hän voi sitä sitten kommentoida. Totta puhuen koko oppari on ollut viimeiset kaksi viikkoa tauolla. Olen keskittynyt lukemaan tenttiin, joka on ensi viikon keskiviikkona ja tehnyt vaihteeksi paljon työvuoroja. Aika ei riitä kaikkeen. Tentin jälkeen on aika taas palata opparin pariin.

Työpaikaltani lähtee se hyvännäköinen mies pois. Siis se, joka kuitenkin komentelee liikaa jne. En puhu siitä kivasta esimiehestä, johon törmään baarissa. Tämä hyvännäköinen mies on kuitenkin myös mukava. Ja tieto siitä, etten tule häntä enää näkemään saa mielen taas aika mustaksi. Olen huono käsittelemään hyvästejä. Tässä tapauksessa on nimittäin varmaa, etten tule häntä enää koskaan näkemään. Se tuntuu surulliselta.

Viikonlopuksi on luvassa kivaa ohjelmaa. Lähden rokkaamaan toisen kaupungin yöelämään, jos vain olen terve silloin. Ei mulla ennenkään ole flunssa kestänyt viikkoa, joten eiköhän viikonloppuun mennessä kaikki ole hyvin.

Tänään alkaa BIG BROTHER. Vähän jännää. Tai sitten ei.

Darkness

I feel like shit.

Tää on niin tätä

Päivä alkoi hyvin. Nyt on vaan jotenkin rikki olo. En oo tyytyväinen elämääni. Sitte vielä pelottaa kaikki tuleva. Jos mulle ei tapahdukaan mitään. Mitä jos mikään sunnitelma ei onnistu? Ois just niin muun tuuria...

Nyt lukemaan tenttiin. Hurjat on huvit.

Se on syksy nyt

Onpa syksyinen sää. Taidan laittaa kaulaliinankin tänään kaupungille kun lähden kahvittelemaan. Viikko sitten huitelin vielä kesämekossa!

Lauantaina olin muuteen baarissa. Huh kun tuli taas otettua. En todellakaan ollut änkyräkännissä, mutta niin kuin yksi ystäväni joutui kesken illan toteamaan: mulla on vaan ihan helvetin hyvä viinapää. Joudun siis joka kerta juomaan itteni perikadon partaalle, kun ei muutamat drinksut toimi.

Näin sen mun työpaikan ihanan miehenkin samassa baarissa. Jotain nousuhumalan juttuja sille selitin. Noh, eipä se muutenkaan musta oo kiinnostunut. Varmaan näkee mut ihan pentuna. Eli sama mitä sille on selittänyt. Mutta se on kyllä niin kiva.

Panikointia

Nyt panikoidaan. Ei hitto. Aika loppuu kesken. Koulu alkaa alle kuukauden päästä ja ekalla viikolla on jo se tentti. En oo alottanutkaan lukemista. Tänään vasta tilasin puuttuvat tenttikirjat. 100 euroa meni sinnekin. Kauheeta ryöstämistä. Kirjastoissa oli näille kirjoille varauksia suunnilleen puoli vuotta eteenpäin eli ne oli pakko tilata. Vertasin kahden kirjakaupan hintoja ennen ku tilasin ja täytyy sanoa, että olipa näiden välillä melkonen hintatasoero. Erotus oli joku lähes 15 euroa!

Panikoidaan lisää. Opinnäytetyö. Sitä on tehtävä nyt ja reippaasti. En halua edes ajatella sitä vaihtoehtoa, etten saa sitä valmiiksi silloin kun pitäisi saada.

Ei pysty enempää kertoo. On tehtävä opparia.

Mitä teen kaikilla noilla?

Nyt tekisi mieli kirjoittaa jotain, mutta ei oo mitään mielessä. Tai no, kattelen tässä tota rojumäärää, jonka olen ostanut muuttamista varten vuosien aikana. On kahvinkeitin, leivänpaahdin, pyykinkuivausteline, kaikki mahdolliset ja mahdottomat astiat, pölynimuri ja kaikki muu sälä. Jos lähden ulkomaille asumaan, niin kaikki ostokset on tehty turhaan. En varmastikaan tulisi lähettämään noita tavartoita uuteen asuinmaahaani vaan ostaisin paikanpäältä uudet. Eikö kaikki isommat lähetykset ulkomaille maksakin ihan sairaasti?

Back again

Täällä taas! Lyhyen tauon jälkeen päätin palata ns. sorvin ääreen ja raapustaa tänne säälittäviä yksityiskohtia tylsästä elämästäni.

Töitä oon tehnyt paljon (ei mikään yllätys). Kuulun jo kaiketi paremmin sisälle työporukkaan. En ole enää se uusi tyyppi. Jatkosopimustakin tarjottiin jo. Teen siis syksyllä koulun ohessa töitä. Nyt kun tulisi jo ne lukkaritkin koulun sivuille, niin kaikki olisi just fine.

Lauantaina pää sekaisin. Noh, ei nyt täysin sekaisin: sunnuntaina on töitä! Oonpa hullu kun lähden radalle. Tää on kuitenkin erikoisspecialtapaus. Ja mulla on uus mekko, jonka haluun laittaa vihdoin päälle.

Äsken tuli mielenkiintoinen ohjelma kakkoselta. Ulkosuomalaisen tarina. Tämä mies asuu Shanghaissa ja hänellä on aasialainen vaimo ja tämän kanssa kaksi poikaa. Musta on kiva nähdä/kuulla juttuja suomalaisista ihmisistä, jotka asuvat ulkomailla. Tääkin on varmaan tosi iso yllätys.

Tykkään ehkä hitusen mun päälliköstä. Siis romanttisessa mielessä. Ei sitä voi miettiä enempää. Lähden tammikuussa pois Suomesta.

Opinnäytetyötä kasassa about 8 sivua. Hyvä minä!

Vappaa päivä

Kyllä. Teen tässä koko ajan opinnäytetyötä. Illalla olisi tarkoitus pistäytyä kirjastossakin. Nyt on maailman kirjat sekaisin.

Ostin Cittarista tänään mustat korkkarit alennuksesta. Mun edelliset mustat peruskorkkarit on jo kuluneet niin rikki, että oli aika ostaa uudet. Hinnaksi jäi alennuksen jälkeen joku 17 e. Luin eräästä muotiblogista, kuinka Cittaristakin voi löytää hienoja kenkiä. No shit Sherlock!

Tänään tuli jo tilinauha. Ihan kiva summa sieltä on tulossa. Veroja menee vaan ihan vietävästi, koska oon laittanut tosi korkean veroprosentin. Ihan sen takia, ettei vaan joudu maksamaan mätkyjä. Mielummin ottaa sitten takaisinpäin rahaa.

Ei tässä muuta. Takas opparin pariin. (WTF?)

työntäyteinen viikko (jälleen)

Täällä ollaan vieläkin. Barely.

6 päivän työviikko. On taas pikkasen väsynyt olo. En mä eilen voinut lähteä ulos, koska suostuin tekemään tänään ylimääräsen vuoron. En ois jaksanut tänään herätä, jos olisin eilen ollut humputtulemassa jossain.

Huomenna on vp ja sillon alkaa myös opparin väsääminen tosissaan. En malta odottaa sitä (not).

Siirrytään takaisin vielä töihin. Mikä saa ihmiset nauttimaan toisten komentamisesta? Meillä on yksi esimies töissä, jota kutsun mielessäni natsiksi (Greyn anatomia on paras!). Se tulee puolen tunnin välein sanoo, että tee sitä ja tee tätä. Sit kun teet vielä edellisiä hommia niin se tulee taas sanoo, että tee sitä ja tee tätä. Ja tuolla paikassa kaikki osaa tehdä hommia ilman, että kukaan tulee erikseen komentamaan. Tämä natsi vain haluaa pomotella eikä pidä ollenkaan siitä, jos asioita ei tehdä niin kuin hän haluaa. Hän muuten tykkää myös tehdä ylitöitä. Päivät venyvät sen takia usein todella piiiiiitkiksi.

Ai niin, se dietti. Aika naurettavasti menee. Ei siitä sen enempää.

Ja movies:

Gone Baby Gone: Ben Afflecin esikoisohjaus, joka oli yllättävän hyvä. Aihekin on ajankohtainen sillä tämä liippaa todella läheltä Portugalissa kidnapatun Madeleinen tapausta. Näyttelijöissä on paljon tuttuja. Pääroolissa on Casey Affleck (sukulaisia ei suosita, eihän?). Hän tekee ihan hyvän työn. Morgan Freeman on myös leffassa ja se nostaa aina elokuvan pisteitä. Pelkästään jo se ääni. Siinä on persoonallisuutta kerrakseen. Leffa menestyi maailmanlaajuisesti suht huonosti leffateattereissa, mutta suosittelen silti sen katsomista. On niitä paljon huonompiakin pätkiä.

Elizabeth: The Golden Age: En mä tätä jaksanut edes kunnolla seurata. Tuntui niin huonolta. Ei siitä voi paljoa siten kommentoidakaan. Sivusilmällä seurasin mielenkiintoisimmat kohdat. Tää täytyy ehkä katsoa joskus uudestaan kun ei oo mitään muuta tekemistä.

Wild Hogs: John Travolta! Jos olisin ollut nuori silloin kun Travolta oli se kuumin stara, niin olisin ollut häneen ihan lääpällään. Kyllä se vieläkin on aika cool. Ainakin tässä leffassa. Kyseessä on komedia, jossa neljä kaverusta lähtevät prätkillään kohti seikkailuja. He hakevat muutosta elämäänsä, joka kaikilla on muuttunut tylsäksi ja arkiseksi. Matkalla otetaan yhteen todellisen prätkäjengin kanssa ja mukaan mahtuu myös muitakin hauskoja kohtia.

Lopun alku?

Oi miten hauskaa oli eilen kavereitten kaa. Kiitos siitä <3

Tänään iltavuoro. Huhheijaa. No, nopeasti se menee ja oikeastaan tänään on kiva mennä töihin. Toivottavasti aasit asiakkaat eivät pilaa tätä fiilistä.

Lauantaiksi on hyvin sekalaisia suunnitelmia. En nyt tiedä, kenen kanssa olen lähdössä ulos ja minne. Ulos olen kuitenkin lähdössä. Yritän ottaa kohtuudella juomia. Mä olen siitä idiootti, että otan joko liian vähän tai liikaa. En osaa pysyä kultaisella keskitiellä. No kerrankos sitä ottaa kunnolla. Mä en kuitenkaan käy joka viikonloppu baarissa. Niin kun eilen selvisi, että yhdellä kaverillani menee nykyisin aika lujaa. Baariin on päästävä joka viikonloppu. En nyt tiedä, mitä mieltä oon tästä. Siis siitä, että se on aika sekasin joka viikonloppu ja portsarit taluttaa sen ulos baarista. Ihme häröilyä. Toivottavasti mitään pahaa ei pääse kertaakaan sattumaan ja toiseksi, mun kanssa ei mitään pelleilyjä sitten kun seuraavaksi lähdetään yhdessä baariin.

Oon miettinyt aika paljon tätä blogia. Siis että lopettaisin sen.

Oon joskus tämmönen

ÄÄ-ä. En tiiä, mitä teen ton opinnäytetyön kaa. Ei se siitä mihinkään edennyt tänään. Ajattelin kyselytulosten sijaan aloittaa teorian kirjoittamisen, mutta lähin kirjasto avautuu kesälomalta vasta ensi viikolla. Olenko ihan laiska, jos odotan siihen asti? Ei tota kirjottamista pysty ilman päteviä lähteitä tehdä. Ensi viikkoon siis. Aineistohakuja pystyn jo valmiiksi tehdä ja suunnitella hieman teoriaosia ym.

Syömingit olivat perseestä tänään etenkin kun en ollut töissä, missä noita kaloreita olisi tullut kulutettuakin hyvissä määrin. Huomenna parannetaan. Ja mulla on sitäpaitsi aamuvuoro, joka polttaa kaloreita ihanan paljon.

Huomenna mennään myös kyläilemään kavereittaan kaa eräälle yhteiselle kaverillemme. Toisilla sitä vain on oma koti (ihan oikea oma omakotitalo) ja toisilla avomies tai vähintään poikaystävä ja toisilla jo perhe. Minä se vain asun kotona ja oon yksin. Kyllä elämä on sitten joskus perseestä.

Lauantaina taas baariin. Ainakin alustavasti näin on kaavailtu.

Oon koko päivän taas keikkunut Facebookissa. Koko toiminta lähtee jo käsistä ihan senkin takia, että koitan löytää sieltä kaikki mahdolliset tuttuni. Ja tutun tuttuni. Siis semmoset keneen ei pidetä muuta yhteyttä kuin pakollinen nopea moikkaus, jos jossain pahan sattuman kautta sattuu näkemään. Voi, että kun oon hölmö.

Huomenna loppuu tämä itsensä mollaaminen. Huomenna. Tänään saan ajatella, kuinka kaikilla muilla on asiat paremmin.

Jobs

Tämän päivän syömingit: fetasalaattia ja dietticolaa. Töissä juon luultavasti yhden pienen energiajuoman. Tästä se lähtee!

Hitot mä mitään opparia tänään teen. Siivosin ja sit loppu energia/aika. Huomenna on vapaapäivä ja sillon mä teen sitä tosissani. Ihan oikeesti.

Olen selaillut taas työpaikkailmoituksia. Siis ulkomailla olevia työpaikkoja. Tarkastelun kohteena on ollut työministeriön sivuilla olevat paikat. Miten huono tarjonta siellä onkaan. Britanniasta ei löydy kuin parikymmentä Aupair-paikkaa (kärjistetysti sanottuna). Eikä muissa maissakaan ole koulutustani vastaavia paikkoja.

Suomi24:n keskustelupalstoilla on myös tullut pyörittyä. Ei sieltä mitään hyviä neuvoja ole kyllä tarttunut mukaan. Tuntuu, että ihmiset puhuvat vain Norjan kalatehtaille tai öljynporauslautoille lähtemisestä taikka Espanjan ravintolahommista. By the way Espanjaan ravintolatöihin haluaville neuvoksi, että siellä tosiaankin saa helposti niitä töitä ihan paikanpäälle menemällä vain. Olin pari vuotta sitten lomamatkalla eräällä Espanjan saarella ja hotellimme ravintolasta tarjottiin minulle töitä. Olin niin häkeltynyt, että en osannut muuta kuin kiittää mahdollisuudesta ja kertoa, että minulla on vielä opinnot kesken.

vink vink

Hiton formulat. Ei sieltä mitään Hell's Kitcheniä tule. Noh, jäipä nyt aikaa värjätä hiukset. Olen kohta entistä blondimpi.

Olen yrittänyt jo tovin etsiä hyviä blogeja, joiden kirjoittana toimisi ulkomailla työskentelevä henkilö. En ole vain tällaisia löytänyt. Vinkkejä saa kertoa, jos joku on löytänyt mielenkiintoisen blogin...

Huomisen suunnitelmiin kuuluu siivoaminen ja opparin tekeminen. Illaksi menen töihin.

SMG: Hölmö rakkaus

Päivän biisi: Scandinavian Music Groupin Hölmö rakkaus <3

Päivän päätös: Dietti. Syön niin paljon kaikkia herkkuja, että nyt on ryhdistyttävä. Mikään laihdutusblogi tästä ei silti tule. Lähtöpaino on 60 kiloa. Painoindeksini on normaali, mutta 60 kiloa ei ole se mun "normaali" paino. Tässä on nyt tullut mussuteltua parin viime vuoden aikana niin, että turhia lisäkiloja on kertynyt.

Päivän tv-ohjelma: Hell's Kitchen. Gordon Ramsay rulaa.

Päivän askareet: Facebookissa roikkuminen. Piti siivota ja värjätä hiukset, mutta laiskuuden takia ne jäävät väliin.

Päivän aikana katsottu leffa: Charlie Wilsonin sota. Eipä ollut hyvä leffa.

Päivän sää: Aurinko paistaa 5 minuuttia ja sitten tulee täysin pilvistä.

Päivän juhlat: Siskon synttärit.

Olen mielistelijä: don't hate me!

Äää. Väsyttääääää. Ja töissä puhutaan liikaa paskaa. Siis taukohuoneessa aina mollataan jotain. Pelottaa, että mitäköhän musta puhutaan selän takana. Koitan olla kaikkien kaveri. Olen se inhottava mielistelijä-tyyppi. En osaa sanoa ei. Sen takia tein tässä eräs päivä 11 tuntisen työpäivän.

Tänään oli ihana päivä. Ja on vieläkin siis kun aurinko on paistanut niin lämpimästi. Ennätin ottaa hieman arskaa tuossa pihalla ennen kuin lähdin dvd:tä ostamaan. Alesta lähti mukaan American Gangster (nähty), Charlie Wilsonin sota ja Elizabeth: The Golden Age. Aikaisemmin viikolla ostin Music & Lyrics (nähty) ja The Prestige leffat.

Opinnäytetyö edistyy... Huonosti. En oo tehnyt mitään kyselyn päättymisen jälkeen. Tuloksia pitäisi analysoida jne. Huomenna ja sunnuntaina on vp. Huomiseksi on jo suunnitelmia, mutta sunnuntaina voisin väsätä opparia ihan tosissani. Siis for real.

Hei Voicelta tulee nyt Nelly Furtadon Maneater. Oi kun menojalkaa alko vipattaa. Mutta ei pysty lähtee baanalle. Huomenna mennään nimittäin särkänniemeen. Siis jos vain löydetään perille.

Vähän väsyttää vieläkin

Lauantaina bailattiin! Oi kun oli kivaa. Eikä sunnuntaina ollut edes krapulaa. Kauhee väsymys vain.

Töihin on tullut eräs todella komea kesätyöntekijä. Harmi vain, että hän on vähän pomottajatyyppiä. Ja ehkä vähän liian neitimäinen mun makuun. Onpa edes jotain silmäniloa.

Kuulin tänään mielenkiintoisen uutisen radiosta. Ulkomailla suoritettuja opintoja ei arvosteta Suomessa kovinkaan paljon. Toisinsanoen ne, jotka ovat suorittaneet ulkomailla jonkun tutkinnon, saavat nihkeän vastaanoton suomalaisilta työnantajilta. MITÄ IHMETTÄ? Luulisi, että koko ajan kansainvälistyvässä toiminnassa ARVOSTETTAISIIN kansainvälistä kokemusta.

Ostin tänään superhienon adidaksen verkkatakin. Hintaa jäi semmoinen 64 ekua, vaikka takki oli alennuksessa (oikea hinta jotain 85 euroa). Mutta on se hieno!

Cloverfield: Tätä leffaa on vaikea arvostella. Jotenkin se muistuttaa osin (osaatteko arvata miltä osin?) Godzillaa. Ja Godzilla on perseestä. Mutta oli tässä jotain kiehtovaakin. Ihanaa oli nähdä paljon uusia tuoreita kasvoja. Kukaan näyttelijöistä ei ollut järin tuttu. Elokuva on pituudeltaan tosi lyhyt (85 minuuttia), eli ehkä jotain olisi vielä voinut keksiä. "Something Has Found Us".

Ainiin. Lauantaina lukioihastukseni meni ohi. OHI. Ville mikset tullut hakemaan mua?!

Car of the day

Hei vaan. Sain sen auton!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

GOSSIP GIRL

Olenpa idiootti ja olen vasta nyt alkanut seurata Gossip Girliä. Metsästän jaksoja epätoivoisesti netistä. Tällä hetkellä olen 7. jaksossa. Päätin ensin, etten ala katsoa koko sarjaa, mutta kuinkas kävikään. Jäin jotenkin kummasti koukkuun! Help me!

Saan ehkä auton. Ihka oikean auton. En sitä pyytänyt, iskä sen haluaa ostaa? Kysessä ei ole mikään Ferrari vaan perusautonräppänä, jolla pääsee eteenpäin ja jos hyvin käy niin tarvittaessa myös taaksepäin. Vakuutusmaksuja ja bensakuluja odotellessa.

Olin eilen siis iltavuorossa ja mikä hässäkkä olikaan! Olisi voinut olla lisää väkeä illassa töissä. Nyt meni ylitöiksi.Tänään on illalla vielä varmaan enemmän asiakkaita liikkeellä, joten saas nähdä, kuinka pitkään joudun jumittamaan töissä.

Lauantaista ei ole vielä tietoa. Lähetän tänään tekstiviestejä ja katsotaan tuleeko huomisesta mitään. Olen kyllä huomenna töissäkin, joten vähän saattaa väsyttää illasta, mutta katsotaan. Suuntana olisi mitä todennäköisemmin Onnela, ja olen sitä paikkaa niin täynnä. Mutta minkäs teet? Olen loppuvuodesta syntynyt, joten moniin paikkoihin on lauantaisin 22 ikäraja ja mä en niihin pääse.

Olen alkanut unelmoida pienestä lomamatkasta. Siis vaikka että lähtisi viikonlopuksi käymään jossain. Ryanairilla pääsisi halvalla hinnalla Riikaan, Bremeniin, Dubliniin, Frankfurtiin, Lontooseen ja Milanoon. Näistä kiehtoisi Riika minua eniten tällä hetkellä.

Sekametelisoppa

Tänään töihin iltaan. Jee. Tulisi jo se ensimmäinen tili!

Tuli tässä mietittyä, kuinka dissaan aina tutkintoani. Tradenomeja valmistuu pilvin pimein, se on totta. Näin ollen työpaikkoja on kiven alla, se on totta. Mutta eipä mene sen paremmin kavereillakaan (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Eräs kaverini opiskelee yliopistossa taloushallintoa. Hän kun etsi kesätöitä, ihmeteltiin, eikö hän opiskele lainkaan markkinointia. Hän juuri valitsi taloushallinnon, koska markkinointi on "huuhaa" ala, jolla on jo PALJON osaajia. He kuulemma naureskelevat ryhmänsä kanssa markkinoinnin opiskelijoille. Kiva tietää... Toinen kaverini aloittaa pukuompelijan opinnot. Pukuompelijan?! Johan koko ompeluala on koneistunut niin, että ei sieltä kyllä kovin helposti mitään töitä saa. Ja pukuompelija?! Ihmettelenpä vaan. Eräs tuttuni opiskelee sisustusalaa. Kaikki olisi muuten hyvin, mutta työtilanne ei näytä hyvältä sen takia, että tämän alan ammattiedustajia palkataan muista maista halvemmalla tekemään tätä työtä. Nice. Yksi tuttu on merkonomi. Jos tradenomi on yhtä tyhjän kanssa niin merkonomi on sitten???

Ja sitten onnistujiin (onnistujaan). Lapsukaiset tässä on tulevaisuuden ala.

Sairaanhoitaja. Tällä alalla riittää töitä. Valinnanvaraakin on. Ulkomaatkin ovat mahdolliset. Palkka on huono. Uusi lakko kehiin vain. Ja hei, tosiaan sinne ulkomaille voi lähteä ainakin paremman palkan perässä.

Siinä hieman ammatinohjausta teille.

Olen miettinyt eri yrityksiä, joille voisi alkaa lähettää hakemuksia jossain vaiheessa kun valmistuminen on ensin varmistunut. Nämä ovat siis ulkomaalaisia suuryrityksiä. Vaikeinta tässä tulee olemaan se, että JOS siis JOS saan kutsun haastatteluun niin sitten se on tehtävä ulkomaanmatka. Tuskin puhelinhaastattelun perusteella palkataan. Tai mistä minä tiedän, mikä käytäntönä yleensä on.

Asiasta toiseen. Missä aurinko on? Mikä kesä tämmönen muka on? Hä? En tykkää ollenkaan. Pari viikkoa sitten kun alkoi satamaan eräs asiakas sanoi, että hänestä on mukavaa, että välillä sataa kuumien helteiden jälkeen. Tässä on nyt mennyt ja pari viikkoa niistä helteistä. Eiköhän olisi aika sen arskan jo tulla takaisin.

Lauantaina voisi kyllä lähteä baariin niin kuin jo eilen taisin mainita. Kenen kanssa? Se on se vaikein kysymys. Eräs tuttuni on aina valmis lähtemään, mutta en oikein tykkää siitä, että lähdetään pelkästään kahdestaan. Hänellä on tapana iskeä ihan aina joku poika. Kiva siellä sitten hillua yksin. Joku kolmas olisi siis saatava mukaan. Tässä baariin lähtemisessä on muuten yksi pelko. Analysoin kyllä kaikkea ihan liikaa. Tässä se tulee ilmi. Eli mietin, että mitä jos tapaankin siellä jonkun (vaikka eihän baarista sitä oikeaa löydetä, vai löydetäänkö?). Mitäs sitten käy ulkomaansuunnitelmille. En ole ikinä halunnut olla se säälittävä tytönhupakko, joka jättää oman elämänsä elämättä jonkun toisen takia. Näin siinä kuitenkin kävisi, jos sieltä löytyisi se joka tuntuu o.i.k.e.a.l.t.a.

Lopuksi Romeo and Juliet by The Killers (Dire Straits cover) kuunnelkaapa ja ihastukaa!!!!!

A lovestruck Romeo, sings the streets a serenade
Laying everybody low with a love song that he made
Finds a streetlight, steps out of the shade
Says something like, "You and me, babe, how about it?"

Juliet says, "Hey, it's Romeo, you nearly gave me a heart attack"
He's underneath the window, she's singing
"Hey, la, my boyfriend's back
You shouldn't come around here, singing up people like that
Anyway, what you gonna do about it?"

Juliet, the dice was loaded from the start
And I bet, and you exploded in my heart
And I forget, I forget.. the movie song
When you gonna realize, it was just that the time was wrong, Juliet?

Come up on different streets, they both were streets of shame
Both dirty, both mean, yes and the dream was just the same
And I dream your dream for you and now your dream is real
How can you look at me, as if I was just another one of your deals?

Well, you can fall for chains of silver, you can fall for chains of gold
You can fall for pretty strangers and the promises they hold
You promised me everything, you promised me thick and thin, yeah
Now you just say, "Oh, Romeo, yeah, you knowI used to have a scene with him"

Juliet, when we made love, you used to cry
I said, "I love you like the stars above, I love you till I die"
And there's a place for us, you know the movie song
When you gonna realize, it was just that the time was wrong, Juliet?

I can't do the talk, like the talk on the TV
And I can't do a love song, like the way it's meant to be
I can't do everything, but I'd do anything for you
I can't do anything except be in love with you

And all I do is miss you and the way we used to be
All I do is keep the beat, and the bad company
And all I do is kiss you, through the bars of Orion
Juliet, I'd do the stars with you any time

Juliet, when we made love, you used to cry
I said, "I love you like the stars above, I'll love you till I die
"There's a place for us, you know the movie song
When you gonna realize, it was just that the time was wrong, Juliet?

A lovestruck Romeo,kristinas dopeee he sings the streets of serenade
Laying everybody low with a love song that he made
Find a convenient streetlight, steps out of the shade
He says something like, "You and me, babe, how about it?"

Töissä oon ollut

Niin kuin sanoin oon ollut ihan kauheen kiireinen. Työviikot ovat olleet kuusipäiväisiä. Väsymys on ollut kova. Ehkä lauantaina voisi lähteä viihtelee hieman irroittelemaan. Juhannuksenakaan kun en jaksanut mihinkään lähteä. Ketään mukaanlähtijöitä?

Opinnäytetyön kysely loppuu perjantaina. Sitten alkaa vähitellen vastausten analysoiminen. Kyllä se tästä. Kai.

Tulevaisuuttakin on miettinyt paljon. Ehkä siksi, että yhä useimmat ihmiset kysyvät, että mitäs meinaan tehdä koulun loppumisen jälkeen.

Sain hyvän vinkin eräältä esimieheltäni. Tämä suunnitelma edellyttäisi kyllä ensin Suomeen jäämistä, jonka jälkeen mahdolliset ulkomaankomennukset tulisivat. Hänkin on muuten koulutukseltaan tradenomi ja sanoi, että kyllä niitä töitä löytyy, kunhan vaan on aktiivinen. Tradenomi=työtön, ei ehkä siis pidäkään aina paikkaansa.

Been so busy!!!!

Oon ollut ihan superhyperkiireinen. Aloitetaan postauksella leffoista.

Captivity: Liian ennalta arvattava! Miinusta saa myös pääosan esittäjä Elisha Cuthbert, joka ei ole näyttelijä nimeksikään. Just a pretty face. Elokuva muistuttaa hieman Sawia, vaikkei läheskään ole yhtä raaka. Tässäkin on kuitenkin oleellisena osana ihmisten ohjailu ja kiduttaminen. Keskitasoista kuraa, joka menee luppoajan viihteenä.

Sekaisin suhteessa: Ben Stiller on aina hauska ja vielä hauskempi kuin samassa leffassa näyttelee hänen oma isänsä Jerry Stiller. Ja ketäs muuta Jerry Stiller esittää tässä elokuvassa kuin Ben Stillerin isää. Juttu menee niin, että Eddie (Ben Stiller) tapaa Lilan (Malin Akerman) ja he säntäävät naimisiin. Häämatkalla Eddie kuitenkin näkee, millainen ihminen Lila tosiasiassa on. Oman määräilevän ja oikukkaan vaimonsa luota Eddie ajautuu toisen naisen eli Mirandan luo, jota esittää Michelle Monaghan. Eva Longoria vilahtaa elokuvan lopussa. Summa summarum: ihan kiva.

Premonition: Mitenkä musta tuntuu, ettei kriitikot tykkää ollenkaa Sandra Bullockista? Teki se ihan minkälaisen leffan vaan niin aina on jotain valittamista. Premonition on jännityselokuva, mutta ei se kovin jännittävä kylläkään ole. Syy ei ole Bullockin vaan huonon juonen. Ihan typerä kuvio. Plussia tulee lopetuksesta, joka ei ole niin so happy niin kuin AINA tuntuu elokuvissa olevan ja miespääosan esittäjästä Julian McMahonista. Se on vaan niin pahis.

The Incredible Hulk: En halunnut mennä katsomaan tätä, mutta mut lähes pakotettiin. Ja niinhän siinä kävi, että melkein nukahdin sinne teatteriin. Elokuva on aivan liian pitkä. Edward Norton on mun lempparinäyttelijöitä, joten sitä en pysty puolueettomasti arvostelemaan. Liv Tyler on palkattu näyttelemään pakollista naisen roolia elokuvassa. Hänen roolisanoihinsa lukeuu lauseen "Bruce. Oh, Bruce" hokeminen. Hulk näyttää epäaidolta (miten se nyt voisi aidolta näyttääkään) että yököttää. Elokuva loppuu mielenkiintoisesti. Seuraavassa Hulkissa vastustajana nähdään varmaankin kukas muu kuin Iron Man.

Banking

Oukei. Facebook on koukuttanut mun elämää taas liikaa. Teen muuten 6 päivän työviikon. Tää on se ainut vapaapäivä, ja mikä olisi parempaa kuin tuhlata se koneen ääressä? Eipä tonne ulos teekään mieli mennä, kun sää on kylmä kuin mikä.

Surffailen tässä samaan aikaan muuten monsterin sivuilla (www.monster.fi). Siltä löytyy ihan tuhottamasti vapaita työpaikkoja ulkomailla. Ajattelin katsastaa nyt ensin sen pankkialan, josta jo aikaisemmin kerroinkin.

Yksi hyvä tapa startata ura olisi varmasti Customer Assistant (Community Banking). Eli hommiin kuuluu kaikenlaiset asiakaspalvelutehtävät. Vaatimuksena näyttäisi olevan aikaisempi kokemus myynnin tai asiakaspalvelun alalta. Sitähän meikätytöltä löytyy! Samaa työtä löytyy myös nimikkeellä Customer Banking Adviser. Palkka näissä töissä ei päätä huimaa. Keskimäärin kuukausipalkka olisi noin 1600 euroa. Mutta jos tällaisella työllä lähtisi liikkeelle? Tekisi sitä vaikka puoli vuotta/vuoden.

Noita Customer Assistant paikkoja löytyy sivutolkulla. Ehkä sellaiseen työhön olisi helppo päästäkin, kuin työntekijöistä on tuollainen pula.

Suomessahan pankit palkkaavat myös paljon ihmisiä tällä hetkellä. Ainakin tradeja. Luokaltani oli useampi henkilö suorittamassa työharjoittelua pankissa, ja jokainen on saanut kesätyömahdollisuuden ja yksi ainakin vakituisen työpaikan.

London calls me?

Vihdoin ennätän kirjoittamaan ulkomaille suuntaamisesta. Luin uusimmasta City lehdestä artikkelin "London Calling", joka kertoo suomalaisista nuorista, jotka elävät yllätys yllätys Lontoossa.

Jutusta ei jäännyt kuitenkaan oikein mitään käteen. Timattikauppiaan, tarjoilijan, filosofin tai kitaristin urat eivät oikein vastaa omia suunnitelmiani. Kaikista lähemmäs osuu ehkä "Z":n elämä. Tosin tämä 30-vuotias mies on valmistunut kauppakorkeakoulusta, joten hänen koulutuksensa on ihan toista luokkaa kuin omaani. Z toimii pankkiirina ja takoo huimia summia rahaa. Pankkiala voisi olla yksi minunkin mahdollisuuksistani, vaikken varmasti ihan pankkiiriksi päätyisikään. Joku päivä tutkin työmahdollisuuksia Englannin pankkimaailmassa.

City lehden keskustelupalstalla tämä artikkeli haukuttiin melkein lyttyyn. Tekstissä esiintyneiden henkilöiden sanomisia raadittiin sillä tapaa, että ne eivät ihan totta välttämättä olekaan.

Mutta siis Englanti on suomalaisten toiseksi suosituin muuttomaa. Ihan yksin minun ei siellä siis tarvitsisi olla. Toisaalta mitä järkeä olisi lähteä ulkomaille ja hengata siellä vain oman maan kansalaisten kanssa.

Opinnäytetyö rullaa hyvin eteenpäin. Kestyötkin on alkanut maistua enemmän (pientä flirttiä havaittavissa työpaikalla?). Lisäksi olen päässyt näkemään paljon kavereita, joten elämä tuntuu ihan kivalta tällä hetkellä.

Tämän päivän ostoksiin kuuluivat Hide and Seek (nähty leffa, joka ei kovin hyvä ole, mutta hintana oli vain 1,99), Last King of Scotland (nähty leffa, joka on tosi hyvä, ja oli nyt niin halpa, että se oli pakko ostaa 4,99) ja Pahan sanansaattajat, jonka olen halunnut nähdä jo pitkään. Ja Lindexistä lähti mukaan ihana pitkä mekko, jollaista olen etsinytkin.

Sicko/Juno

Sicko-Aivan Sairasta: Amerikassa ei olekaan kaikki niin hyvin kuin miltä näyttää. Ollaanpa onnekkaita kun ollaan synnytty Suomeen. Ei tarvitse miettiä kahden sormenpään lähtiessä irti, että kumman kiinnittämiseen on tarpeeksi rahaa. Dokumentti oli mielenkiintoinen. Eihän tällaista voi tapahtua kehittyneissä maissa ja vieläpä AMERIKASSA. Kannattaa katsoa ja kauhistella terveydenhuollon tilannetta supervallassa.

Juno: Tätä elokuvaa on kehuttu paljon etukäteen. Ja minuun se upposi. 16-vuotias Juno tulee raskaaksi ja päättää antaa lapsen adoptoitavaksi. Tulevat vanhemmat löytyvät sanomalehden ilmoituspalstalta. Tässä komediassa oli uusia tuulia. Juno on kärkäs suustaan, tyypillinen teinihirmu siis ja näitä hänen laukomiaan vuorosanoja on hauska seurata. Ellen Page tekee hyvän roolin. Elokuvasta voi bongata myös Kylmän ringin Schillingerin aka J.K. Simmonsin sekä Jennifer Garnerin.

SEX AND THE CITY (spoil)

Eilen koitti se suuri päivä ja pääsin näkemään kauan odotetun elokuvan sarjasta Sinkkuelämää. Leffa alkoi kuudelta ja menin sinne kahden suht hyvän kaverini kanssa. Sali oli niin täynnä, että meidänkin paikkamme löytyivät riviltä neljä. Skreeniä oli pikkusen vaikea katsoa niin läheltä.

Sali täyttyi kaikenikäisistä naisista. Oli nuoria ja vanhoja. Oli tyylikkäitä ja ei niin tyylikkäitä. Oli tuttuja ja ei tuttuja. Kaikki olivat erilaisia, mutta jotenkin tuntui, että katsojilla oli jonkinlainen yhteys keskenään. Niin kuin valtavan iso kaveriporukka olisi tyttöjen kesken tullut katsomaan leffaa. Oli siellä muutama miespuolinenkin henkilö (ehkä viisi kappaletta). Joku luopio oli murtunut ja ottanut poikaystävänsä tyttöjen leffaan.

Leffa oli pitkä ja siihen mahtui siis kaikenlaisia asioita. Tunteita oli laidasta laitaan. Muoti oli vahvasti läsnä joka kohtauksessa, mikä oli odotettuakin. Muutamia juonenkäänteitä tiesin jo etukäteen, vaikka koitin viimeiseen asti sulkea silmäni kaikilta spoilauksilta. Uskoin silti, että minulta on se kaikkein yllättävin juonenkäänne näkemättä. Ja tästä tulee mielestäni koko leffan pisin miinus: ei siinä mitään suurta yllättävää juonenkäännettä olekaan!

Leffa olisi ollut paljon parempi, jos se olisi loppunut jotenkin muuten. Nyt kaikille jäi kaikki hyvin. Happy ending niin sanotusti. Samanthan rintasyöpä ei uusiutunut, Carrie sai kun saikin lopulta Mr. Bigin, Miranda antoi anteeksi Stevelle syrjähypyn ja Charlotte sai biologisen lapsen. Lässyti lässyti.

Mutta toki tämä oli katsomisen arvoinen. Must see-leffa ainakin minulle.

Ei hurraamista

Iltavuoro edessä. Itkenkö nyt vai illalla? En haluu mennä töihin. Toi on niin toisenlainen paikka kuin se edellinen. Ja toisenlainen huonolla tavalla. Heti kun näen päällikön sanon, että jos vain siitä edellisestä kaupasta vapautuu paikka, niin haluisin siirtyä sinne. Peukut pystyyn, että joku siellä vanhassa työpaikassa lopettaa.

On niin kauheesti kiireitä, etten ole ennättänyt suunnitella ulkomaille lähtemistä. Ärsyttää. Joudun tänään vielä käydä koulullakin viemässä työtodistuksen ennen kuin meen töihin. Hurraa.

Lets dance dance dance

Muistaako kukaan Beverly Hills 90210 sarjaa? Sehän kuuluu oman aikansa suuruuksiin. Hyllyssä on tällä hetkellä 1 ja 2 kausi. Odotan, että kolmas kausi alennetaan ja sitten voin ostaa sen. Nyt alan katsoa sarjan 4 kautta kun siskoni sen jo osti itselleen. Dylan <3

Jalat on turtana. Eilen tanssittiin kunnon koroissa ja seuraamukset on sen mukaiset. Ilta oli kai ihan onnistunut. Olin kolmen kaverin kanssa liikkeellä, joista kukaan ei kunnolla tuntenut toisiaan. Mä olin se yhdistävä tekijä. Ehkä pitää lähteä jatkossa vaan aina tietyn kaveripiirin kaa liikkeelle eikä koita yhdistellä kavereita. Ei oiken tuntunut luonnistuvan. Olin pitkästä aikaa melkein pilkkuun asti ja pitkästä aikaa kuulin siis myös hitaat biisit. Nyt taas muistin, minkä takia en ole yleensä ole loppuun asti. Ihanaa, että joku uskaltaa tulla hakemaan tanssimaan, mutta mä olen niin toope paritansseissa siis ihan perushitaissakin, et en mä kehtaa oikeesti lähteä tanssilattialle heilumaan jonkun tuntemattoman kanssa. Tää on surku, koska oikeestihan tanssista ei sais kieltäytyä, jos hakija ei oo ihan änkyräkännissä. Sori teille, jotka tulitte hakemaan mua tanssiin. Vika oli täysin minussa.

Eilen oli myös ensimmäinen kesätyöpäivä. Saman ketjun kauppa, missä olen ennenkin ollut töissä, mutta kaikki on kuitenkin täysin erilaista. Turhauttavaa opetella taas kaikki uudestaan. Ja tutustua taas uusiin ihmisiin, jotka tuntuivat tässä paikassa olevan hieman nyrpeitä. Huomista iltavuoroa odotellessa...


Bon Jovin keikka sen kun lähestyy. Yay.

Facebook rulaa

Ensi perjantaina pääsen kun pääsenkin katsomaan Sinkkuelämää-leffan. Kiitos työnantaja aamuvuorosta!

Hei, ja hokasin, miten kuvia saa liitettyä. Kröhöm. Tajusin sen aikaisemminkin, mutta mulla oli aina pieni kömmähdys niissä aikaisemmissa yrityksissä.

Tänään loppui työharjottelu. Pomo antoi vielä kiitoslahjankin. Tulee ikävä.

Olen täysin hurahtanut Facebookiin. Liityin vihdoin jäseneksi ja nyt olen joka välissä etsimässä sieltä tuttuja.

Opinnäytetyökokous meni loistavasti.

Kaikki tuntuu menevän nyt hyvin. Eli kohta räsähtää joltain suunnalta.

Huomenna illalla suuntaan ehkä baariin. Tää on vielä vähän auki. Jaksaako sinne ryysikseen lähteä etenkin ensimmäisen kesätyöpäivän jälkeen, joka on vielä iltavuoro?

Bloggaamisesta

Kokous opinnäytetyöstäni meni hyvin. Olen oikeilla raiteilla. Ensimmäinen versio kysymyskaavakkeesta pitäisi saada perjantaiksi valmiiksi. Oi oi kun tekee tiukkaa. Olisi niin paljon muutakin tekemistä. Otin myös yhteyttä ohjaajaani koululla. Ensimmäinen ohjaukseni on luultavasti vasta elokuussa, kun tämä opettaja palaa lomalta. Oh-hoh. Koko kesä tehdään opinnäytetyötä ilman ohjausta. Onneksi nämä toimeksiantajat osaavat hommansa ja heiltä voi pyytää apua.

Surku sentään. Huomasin, että eräs blogi Englantiin liittyen on lopetettu. Kirjoittajaa häiritsi, että ihmiset tunnistavat hänet siitä hyvin, ja eikä tutut ihmiset kommentoi mitään, vaikka käyvät katsomassa (kyyläämässä?) hänen postauksiaan. Näin ainakin minä sen ymmärsin.

Nuo syyt riittäisivät kyllä minullekin. Kukaan tuttu ei tiedä blogistani tällä hetkellä enkä halua, että kukaan saakaan tietää. En tule kertomaan koskaan yksityiskohtia elämästäni täällä. Salaisuudet pysyköön salaisuutena.

Silmiini osui, kuinka ärsyttävän paljon käytän hymiöitä teksteissäni. Koitan karsia niitä jatkossa oikein rankalla kädellä.

Tämän päivän ostoksiin kuuluvat Kellarin kunkun kolmas kausi (tuntuu, ettei kukaan muu muuten tykkää tästä sarjasta), Titanic (klassikko, jonka ostaminen on pitkittynyt ja pitkittynyt) sekä Tanssii Susien Kanssa. Luin kirjan, johon perustuen elokuva tehtiin, ja koska kirja oli niin hyvä, niin haluan nähdä sen elokuvanakin. Onhan se tullut telkasta sata kertaa, mutten ole koskaan saanut aikaiseksi katsoa sitä. Mitenköhän Kevin Costner suoriutuu luutnantti Dunbarina?

Lopuksi pahoittelen blogini tylsää näköä. Haluaisin hurjasti lisätä tänne tekstien sekaan kuvia, mutta en tiedä, onko tässä blogipalvelussa jotain vikaa vai mikä mättää, kun ei kuvien liittäminen onnistu.

Blushing

Esitys on nyt ohitse. Lievästi punastellenhan se meni, mutta eiköhän luokka ole jo tottunut siihen. Ehkä ne pitää jo sitä söpönä luonteenpiirteenä eikä jotenkin heikkoutena. No en mä sentään mikään paloauton punainen siellä ollut :) Vaikka siltä se saattoi itsestä tuntuakin.

Kiva oli kuulla, ettei muutkaan ole kovin pitkällä opinnäytetöiden kanssa. WHIUH. Ei tässä mikään hätä siis ole. Huomenna taas kokoukseen asian tiimoilta ja ehkä nyt pääsee jo kunnolla alkuun. Kysymyslomaketta varten oon jo kerännyt vaikka mitä aineistoa. Saa nähdä, mitä ne toimeksiantajat tykkää noista mun ehdotuksista.

Väliin huomautus "elokuva-arvosteluistani". Kenenkään ei tule ottaa niitä vakavasti. Ne on täysin subjektiivisia näkemyksiäni. (Näin unta, että joku tuli haukkumaan tänne blogiin, kuinka en tiedä mistään leffoista mitään ja sitä rataa :) ) Mä oon ite semmonen, etten yleensäkään luota mihinkään oikeiden kriitikoiden arvosteluihin. Poliisiopistot saa aina melkein yhden tähden kun niistä lukee vanhoja arvosteluja. MITÄ IHMETTÄ? Eric Lassard ja sen jengihän on loistavia! No ei ehkä enää siinä ihan vihoviimeisessä osassa, mutta kaikissa muissa :) Sitten on joku leffa, jota kehutaan maasta taivaaseen. Kuten esimerkiksi American Beauty. Hohhoijaa. Inhoon sitä leffaa. Tai entäs Dogville? Mun mielikuvitus ei vain riitä lavasteiden kuvittelemiseen kun niitä ei oikeasti ole. Taiteellistahömppää, joka saa liikaa kehuja.

Nostanpa esiin nyt yhden leffan, joka on täysin seko. En muista, minkälaiset arvostelut se aikanaan sai, mutta leffassa ei ole päätä eikä häntää. Puhun tietysti VANILLA SKYESTA. En ole vielä tähän päivään asti tavannut ketään, joka täysin ymmärtäisi leffan tai myöntäisi pitävänsä siitä.

Ja hei, on mun elämässä muutakin kuin leffat ;)

Valveilla

Nukuin huonosti. Päässä pyöri kesätyöpaikka, opinnäytetyö, valmistuminen, muutto ulkomaille ja tämän päiväinen loppuseminaari. Niin juuri loppuseminaari. Koululle täytyy mennä pitää lyhyt esitelmä työharjottelupaikasta. Inhoon esiintymistä. Lisäksi laskin, että kun seminaari alkaa 4 aikoihin ja ohjeistettu kesto on jokaisella 10 minuuttia ja meitä on n.20 opiskelijaa suorittamassa harjoittelua, niin siellähän täytyy kökkiä koko ilta! Ja tänään tulee Tanssi, jos osaat. Can´t miss that!!!!!! Olin varmaan edellisessä elämässä tanssija. On niitä esityksiä niin huikea katsoa ja itsekin tykkään repäistä tanssilattialla. Harmittaa, ettei ole tullut mitään tanssikouluja käytyä. Ja nyt oon jo aivan liian vanha siihen.

Eilen päätin muuten vakavasti alkaa etsiä työpaikkoja Englannista. Koska en ole luonteeltani spontaani luonnon lapsi, joka menee sinne minne elämä sattuu viemään, niin tulin siihen tulokseen, että paras vaihtoehto minulle on intern-ohjelmat. En voi lähteä ulkomaille, jos minulla ei ole mitään takuuta työpaikasta. Eli seuraavien päivien aikana aijon ottaa selvää, mitä intern-ohjelmia alkaa ensi vuoden tammikuussa ja milloin niihin on hakuajat jne. Kertoilen niistä sitten tänne :)

Enkä ole muuten kertonut suunnitelmistani mitään perheelleni tai kavereilleni!!! Lähinnä sen takia, että kukaan ei kuitenkaan uskoisi minua. Ei ne voisi nähdä mua lähtemässä yksin ulkomaille. Ja toisaalta en halua, että ne on oikeassa. Jos tämä ei oikeasti toteudu, niin en halua, että ihmiset sanoo "No kyllä me se tiedettiinkin, ettet sä minnekään lähde."

Tässä tulevien viikkojen kohokohdat:

Sex and the City-elokuva. Tämän menen varmasti katsomaan. Mieluiten jo heti 6.6., jos työt eivät ole esteenä.

Bon Jovin keikka. Ehkä hieman noloa, mutta tonne keikalle olen tosiaan menossa. Kai sitä jokaisen pitäisi kerran elämässään nähdä Bon Jovin konsertti ja minä ajattelin, että nyt tai ei koskaan. On muuten hankittu ne kaikista kalleimmat liputkin. En varmaan silti tule näkemään siellä väentungoksessa yhtään mitään.

STOCKHOLM ja paljon muuta

Tukholma oli paras. Ihana kaupunki. Menen käymään siellä varmasti uudelleen. Ilman krapulaa.

Ajatella, että en ole siellä käynyt aikaisemmin! Oivoi. Seuraavalla kerralla menen varmaankin niin, että yövyn maissa jossain hotellissa. Sitten on hyvin aikaa tutkia kaupunkia. Nyt kävimme nopeasti Gamla Stanissa ja sitten pyörimme ihan keskustan alueella vain.

Pefkos Rodoksen saarella oli myös mahtava paikka. Turistikausi oli mennyt vasta pari viikkoa, joten siellä oli nautinnollisen rauhallista. Kylä ei muutenkaan ole kovin suuri. Jos oikein muistan, niin opas sanoi, että siellä asuu 150 paikallista asukasta. En ole tästä siis täysin varma :) Söpö pikku kylä. Brittiläisiä turisteja siellä oli selkeästi eniten. Ja voi kun he käyttäytyivät huonosti :(

Pefkoksen lisäksi tutustuimme Lindoksen kaupunkiin, jossa oli jo paljon paremmat ostosmahdollisuudet puhumattakaan pääkaupungista Rodoksesta, jossa myös kävimme. Pääkaupunki oli vain hintatasoltaan niin kallis, ettei sieltä juuri tullut ostettua mitään. Kyllä siellä kannattaa silti käydä, vaikkei ostaisikaan mitään. Ja hintatasosta sen verran, että Pefkoksellakin hinnat ovat Suomen tasoa niin kuin Kreikassa varmaan suurelta osin muutenkin kun on maissa on sama valuutta.

Reissut on nyt sitten ohi. BUHUU :(

Opinnäytetyö käynnistyy kunnolla tiistaina. Teemme silloin kyselykaavaketta. Joulukuussa valmistun, vaikka pitäisi mennä läpi harmaan kiven.

Tänään taas googletin vähän sitä ja tätä ulkomailla työskentelystä. Kyllä se niin vain on, että Australia taitaa jäädä väliin, ja menen johonkin toiseen maahan (lue ENGLANTIIN), jonne ei tarvitse erikseen hankkia mtn viisumeja. Ja onhan se niin paljon lähempänäkin :) Ja meillä asuu siellä sukulaisiakin ja ja ja...

Olen kuitenkin jotenkin hukassa näiden suunnitelmieni kanssa. Kun valmistun tosta koulusta niin mullahan on traden paperit (ei ole se paras tutkinto ainakaan Suomessa, mutta anyway), niin kannattaako mun aloittaa silti hanttihommilla? Siis esim. ihan vaikka myyjänä jossain kaupassa tai hampurilaisravintolassa. Silleen, että kielitaito petraantuisi oikein kunnolla. Vai pitäisikö hakea heti jotain vähän vaativampaa työtä?

Lopuksi viime aikoina nähdyt elokuvat, jos vain muistan kaikki :)

Tapahtui Vegasissa: Hömppäkomedia, joita on nähty jo tuhat samanlaista. Tässä oli kuitenkin ne omat hetkensä. Cameron Diaz ei vaan vakuuta mua jostain syystä. En tiedä. Kai se on kateus niin upeeta kroppaa kohtaan. Ashton Kutcher on syötävän söpö. Ehkä se on enemmän teinien ihkunäyttelijä, mutta musta se on jotenkin symppis :) Leffaa tarjoaa parit naurut ja silmänruokaa molemmille sukupuolille. Jostain taisin lukea, että tämä on hyvä deittileffa. Mä kävin kattoo sen siskon kaa ja ihan jees se oli silleekin :)

Klo 15.10 lähtö Yumaan: Olisin halunnut käydä kattoo tän jo elokuvateatterissa, mutta se pyöri täällä niin vähän aikaa, että en ennättänyt käydä sitä sillon kattomassa. Nyt näin sen kuitenkin DVD:ltä. Tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin. Elokuvahan on kategorialtaan western. Ja kyllä tämä cowboy leffa toimii. Pääosissa nähdää Christian Bale (superkomea, jonka takia menen katsomaan uusimman Batmaninkin) sekä Russell Crowe. Russellhan tekee yleensä aina laatutyötä, eikä hän tässäkään roolissa epäonnistu. Kerrankin oli muuten semmoinen leffa, ettei loppuratkaisua osannut odottaa.

Muuten kun sanoin, että menen Christian Balen takia kattomaan uusimman Batmanin niin suurempi syy on kyllä Heath Ledger. Näin trailerin leffasta ja tuo Ledgerin esittämä jokeri näytti jäätävän hyvältä. Surullista, että nuoren näyttelijän elämä loppui niin lyhyeen.

Cassandra´s Dream: Woody Allenin elokuva, jossa pääosissa ovat Ewan McGregor ja Colin Farrell. Molemmat näyttelijät ovat ihania. Ewan varsinkin. Seurasiko joku muukin hänen moottoripyörämatkaansa maailmalla? Sarja uusittiinkin subilla muistaakseni pari kertaa. No takaisin elokuvaan. Elokuva ei ollut niin hyvä kuin luulin. Ei ollenkaan niin hyvä. Kattokaa, jos ei oo mitään muutakaan katottavaa.

Jesse Jamesin salamurha pelkuri Robert Fordin toimesta: Pisin elokuvan nimi ehkä ikinä! Ja niin huono leffa, että oksat pois. On Brad Pittiä, Casey Affleckia, Sam Rockwellia ja muita tähtiä, mutta ei ne pelasta tätä puuduttavaa elokuvaa. Kestoahan on kiitettävät 2h ja 43 minuuttia. Parhaiten mieleen jäi Casey Affleck. Se teki hyvän suorituksen. Elokuvassa seurataan Amerikan tunnetuimman rikollisen Jasse Jamesin elämää. Eikö Jesse Jamesilla ollut tuon kiinnostavampi elämä? Varmasti oli. Leffa tekee siitä vain niin lässyn ja tylsän, että Jesse ois ansainnut parempaa.

Ja viimeisempänä sekä huonoimpana:

Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta: Noh, en ole Indyjen fani muutenkaan (kuolemantemppeli on ihan katottava), mutta tämä oli täyttä roskaa. Valitettavasti vuodet kuluvat ja tekniikka kehittyy, niin että leffoihin tungetaan kaiken maailman erikoistehosteita. Oikein itkettää kun mietin, miten huono elokuva oli. Ja inhottaa niiden vanhempien ihmisten puolesta, jotka raahautuivat katsomaan tuota leffaa siinä toivossa, että siinä on jotain aikaisempien Indiana Jones-leffojen tunnelmasta. No ei ollut. Niille, jotka harkitsevat lähtevänsä katsomaan tätä elokuvaa niin sanon heille kolme sanaa: avaruusoliot ja lentävälautanen. Älkää menkö siis katsomaan. Parasta leffassa oli Shia LaBeouf. Siittä saattaa hyvinkin tulle oikea superstara vielä.

Lisää leffoja

Vappu tuli ja meni. Hesassa oli ihan kiva käydä :)

Seuraavat leffat tuli katsottua viime viikolla:

Be kind rewind: KAUHEE PETTYMYS! Jack Black, minkä menit tekemään :( Ootin et tää ois ollu joku hullunhauska komedia, mutta ei se ollut sinne päinkään. Hirveetä skeidaa. En suosittele kellekään.

Michael Clayton: 7 oscar-ehdokkuutta saanut leffa, joka ei kovin kummonen kuitenkaan ollut. Aluksi en pysynyt leffassa kärryillä ja sitten tuntui, että leffa eteni tosi hitaaaaaasti. Loppu olikin leffan paras osa. Siitä pisteitä! George Clooney oli charmikas, mutta niinhän se aina on. Ei se mun mielestä mitenkään loistanut tässä leffassa. Tilda Swinton voitti parhaan naissivuosa-oscarin elokuvasta. Ehkä se ansaitsi sen, ehkä ei.

Kuukauden koheltajat (Employee of the Month): Hävetti ostaa kyseinen leffa kun näyttelijäkaartiin kuuluu niinkin nimekkäitä tähtiä kun Jessica Simpson. Kyseinen leffa oli kuitenkin yllättävän hauska! Jessica oli Jessica, siitä ei kannata puhua enempää, mutta Dane Cook ja Dax Shepard olivat loistavia :) Juonessahan on kyse siitä, että Zack (Dane Cook) koittaa parantaa tapansa tullakseen valituksi kuukauden työntekijäksi Amyn (Jessica Simpsonin) takia, joka iskee silmänsä aina kuukauden työntekijöhin. Asiassa on vain pieni mutka matkassa sillä kaupan toinenkin työntekijä Vince (Dax Shepard) havittelee myös kuukauden työntekijä-titteliä.

Jane Austenin jalanjäljillä: Suosittelen, suosittelen, suosittelen! Ainakin romantikoille :) Tykkäsin leffasta, vaikkei Anne Hathaway kuulukaan lempparinäyttelijöihini. Leffassa näyttelee kuitenkin James McAvoy, joka on tajuttoman i.h.a.n.a. Leffa oli jotenkin niin innostava, että en ihmettele, jos luen Jane Austenin elämästä jonkun kirjan tai jopa jonkun hänen teoksistaan!

Sooloilua: Kotimaiset leffat ei yleensä ole mun juttu, mutta Sooloilua ei ollut paha. Kristiina Elstelä varastaa koko leffan, mutta silti se kannattaa katsoa! Ihan jo Kristiinan takia :)

Leffoja

Kesätyöpaikka selvisikin perjantaina. Kiva tietää, että nyt on paikka, mihin mennä. Perjantaina raahaudun tekee sopparin.

Lauantaina leffassa med Sipe. The Darjeeling Limited oli... ERIKOINEN! Siinä oli leffa, jonkalaista en varmaan oo koskaan ennen nähnyt :) En kyllä voi täysin hehkuttaa sitä, vaikka aika originelli se olikin. Kiva oli nähä Owen Wilson jossain muussakin leffassa kuin jossain täysin hömppäpömppä komediassa. Adrien Brody oli hauska valinta tähän leffaan :) Se on sitäpaitsi näyttelijä, jota ei ole kulutettu sataan kertaan. Samat sanat voisin sanoa Jason Schwartzmanista.

Leffa alkoi sillä, että näytettiin lyhytelokuva Jack L. Whitmanista (Jason Schwartzman) ja Jackin ex-tyttöystävästä (Natalie Portman). Tämän jälkeen siirryttiin Part kakkoseen. Leffa käsitteli kolmen veljeksen hengellistä matkaa Intiassa (pääosin The Darjeeling Limited junassa). Matkalla he käsittelivät isänsä kuolemaa, joka oli jäänyt jollain tapaa kalvamaan jokaista veljestä.

Tulipa tässä muuten mieleen, että onko kukaan muuten huomannut kuinka nopeasti viikonloppu aina menee? :) Ei varmaan... No siis lauantaipäivä kului tuolla leffassa ja sitten koittikin jo sunnuntai.

Sunnuntaina lojusin kotona. Etsin käsiin DVD:stä sellaisen leffan, jota en ollut vielä ennättänyt katsoa. Eri vaihtoehdoista päädyin lopulta Sunshineen. Ja no. Olipa leffa. Erikoistehosteita, erikoistehosteita ja lisää erikoistehosteita. Mutta ei se nyt täysin huonokaan ollut. En yleensä tykkää ollenkaan avaruusseikkailuleffoista, mutta tossa oli hetkensä. Sitten vasta kun "ylimääräinen matkustaja" tuli mukaan, niin leffa ei tuntunut enää niin kiinnostavalta, mitä se alkupuolella oli.

Tänään luvassa miitinki opinnäytetyöstä. Huih. Luultavasti mulla on tämän päivän päätyttyä siis opinnäytetyön aihe selvillä!!!! Apua. Ja sitten alkaakin opparin väsääminen. Apua apua.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Voi perse. Ei tullut selvyyttä vielä kesätyöpaikkaan. Kääk. Inhottaa. Ehkä huomenna?

Tänään luvassa Miami Ink! JESH. Ite en voi kuvitellakaan ottavani tatuointia. Neulat on mulle liikkaa :)

Juoksumatto kutsuu ehkäpä puolen tunnin päästä. Mutta kun mua väsyttääääää.

Ja kaupasta oli kaikki hyvät jätskit loppu. Kiva kiva.

Amerika ist wunderbar

USA usa usa! Tänään kuulin mielenkiintoisen tarinan jenkeissä asumisesta ja työskentelystä sekä ennen kaikkea green card lotterystä! Voisihan siihen osallistua. Mun säkällä en ikinä tule tota korttia kuitenkaan voittamaan, mutta jos se olisikin mun kohtalo?!

Matkustelua

Täällä taas. Tutkin eilen suuryritysten erilaisia intern-ohjelmia. Tuntuivat kovin mielenkiintoisilta. Tosin kieli on monessa paikassa valitettavasti esteenä. Pitäisi olla esimerkiksi sujuva saksa tai ranska. No katsotaan, mitä keksitään! Ajattelin, että on kuitenkin hyvä kartoittaa jo hyvissä ajoin erilaisia vaihtoehtoja. Ei sitten jää kaikki viime tippaan. Aika kun kuluu yllättävän nopeasti.

Näen lauantaina tuon vanhan koulukaverin, josta jo aikaisemmin mainitsin. Hän on siis se, joka saattaisi lähteä mukaani ulkomaille. Tosin silloin lähtö tarkottaisi enemmän sitä seikkailumatkaa eikä mitään intern-ohjelmia. Mennään muuten leffaan katsomaan The Darjeeling Limited. Mahtaa olla hauska leffa.

Ensi kuussa on matkustelua luvassa. Me like :) Ensin käyn Tukholmassa. Miettikää, ensimmäistä kertaa elämässäni! Kyllä, olen varmaan ainut suomalainen 21-vuotias, joka ei ole siellä vielä käynyt. Lähden sinne kaveriporukalla, joten hauskoja hetkiä on varmasti luvassa.

Sitten kun palaan Tukholmasta niin lähden parin päivän päästä jo Kreikkaan Pefkokselle. IHANAA. Aurinkolöhöloma, jolloin ei tarvitse miettiä yhtään mitään. Vähän kyllä pelottaa, onko siellä vielä tarpeeksi lämmintä. Matkatoimison esitteiden mukaan on, mutta toukokuu ei ole vielä mitään sesonkiaikaa kuitenkaan...

Aallot

Huhhuh. Jo toinen merkintä tänään!

Innostuin nyt vaan taas miettimään lähtöä ulkomaille. Tämä suunnitteleminen ja kaikki muu kulkee oikeastaan kuin aallot. Välillä etsin tosissani tietoa ja teen laskelmia ulkomaille muuttoa varten. Sitten tulee taas semmonen kausi, etten ajattele asiaa oikeastaan ollenkaan. Lähinnä sen takia, että siihen on kuitenkin vielä aika pitkä aika. Mutta hei oikeesti, onko edes niin pitkä aika?! Kohta on toukokuu ja sitten kesäkuu. Ja sitten onkin enää puoli vuotta kun tammikuu 2009 on edessä.

Olen huomannut nyt, kuinka pirskatin vaikea on löytää Suomesta oman alan töitä. Ja kyseessä on pelkän kesätyön hakeminen. Mitä tapahtuukaan sitten kun valmistun ja pitäisi löytää kunnon työpaikka? Ei hyvältä näytä, ei hyvältä näytä. Toisaalta pääkaupunki seudulla saattaisi olla paremmat mahdollisuudet ja enemmän tarjontaa kuin mitä tällä hikisellä paikkakunnalla on...

Niin siis tosta, että töiden löytäminen on hurjan vaikeaa Suomessa, syntyi ajatus siitä, että ehkä kannattaisi hakea ulkomaille oman alan töihin pariksi vuodeksi. Tämä olisi kyllä ristiriidassa ton mun alkuperäsen ajatuksen kanssa, että lähtisin ikään kuin seikkailemaan maailmalle. Mutta kaikkea ei voi saada tässä elämässä. Eihän?

Voi kun joku pystyisi kertomaan omia kokemuksiaan ulkomaille muuttamisesta ja työskentelystä siellä. Miksi halusi ulkomaille? Minne maahan päätyi muuttamaan ja miksi? Miten työnhaku eteni? Ja kaikkea muuta aiheeseen liittyen :)

Briteissä ja Irlannissa Call center hommat ovat kai aika simppeleitä. Pitäisikö sellaisesta aloittaa? Vai onko yleensäkään hakea jotain intern-paikkoja? Huolitaanko niihin muita kuin kenen äidinkieli on englanti? Monsterin sivuilla on ainakin runsaasti juuri erilaisia intern-paikkoja. Olisiko niihin mitään saumaa?

Kiireitä kiireitä

Oho. Jopas on jäänyt bloggailu vähän retuperälle :) No lupaan ryhdistäytyä ja ottaa hieman aktiivisemman otteen tämän blogin suhteen.

Kevät on ollut vaan yhtä hässäkkää. Olen ollut kiireinen miettiessäni, mistä saan kesätyöpaikan ja mistä ihmeestä saan toimeksiantajan opinnäytetyölle.

Kesätyöpaikkakysymys on vielä auki. On mulla yksi takuupaikka, jonne pääsen, jos en muuta keksi. Muuta kun haluisin jonnekin muualle! Jonnekin, joka olisi enemmän lähellä omaa alaa. No, mutta katsotaan. Tän viikon perjantaina sovin tosta takuupaikasta. Siis, että menenkö sinne vai en. Eli kaikki kivat työnantajat, jotka etsii ahkeraa työntekijää markkinoinnin saralta niin ottakaa yhteyttä minuun! Jooko?

No onneksi opinnäytetyön suhteen kaikki on ok. Löysin toimeksiantajan opinnäytetyölleni. Ensi viikolla menen puhumaan mahdollisista aiheista ja varmaankin teen samaan syssyyn sopimuksenkin. Se, että saan nyt keväällä käynnistettyä opinnäytetyöni tarkoittaa sitä, että valmistun aikataulun mukaan joulukuussa, mikä taas tarkoittaa sitä, että olen tammikuussa vapaa tekemään, mitä haluan! :)

Ja minähän haluan ulkomaille. Australia on kova sana edelleen. Mutta en sulje enää muitakaan vaihoehtoja pois!

06032008

Googletin eilen illalla oikein kunnolla ja luin ihmisten kokemuksia Australiassa asumisesta, reissailusta, työnteosta ym. Mielenkiintoista luettavaa. Musta on yleensäkin kiva lukea ihmisten elämästä ulkomailla.


Toi eilinen oli kuitenkin pintapuolinen tutustuminen elämään Asutraliassa. Turha sitä on vielä kunnolla kerätä tietoa, jos matka ei toteudukaan.


Australian valitsemiseen mulla ei muuten ole edes mitään erityistä syytä (onpa taas hyvin suunniteltu juttu). Eka meinasin lähteä Aasian kun sitä monet budjettimatkailijat on suositelleet. Mutta kun meinasin tehdä töitäkin ulkomailla, jotta siellä pystyy olemaan hieman pidempään, ja Aasiasta ei kai kovin helposti työtä saa, niin tämä vaihtoehto sulkeutui pois. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole viettää vuosia siellä ulkomailla. Ekana meinasin olla jonkun puol vuotta ja kattoo sit, mitä seuraavaks.


Nyt sitten ihan toisiin aiheisiin.


Ostin eilen muutaman elokuvan, joista täytyy nostaa esiin Edward Nortonin Painted Veil (Kirjava huntu) leffa. Hehkutan sitä jo etukäteen. Huomenna sen varmaan katon. Tykkään paljon Edward Nortonin leffoista, ja varmaan tämäkään ei ole poikkeus. Tosin samassa leffassa on Naomi Watts, jonka fani en todellakaan ole. Vaikka Australiasta onkin kotoisin : )


Huomenna meen kattoo kans kirpparipöytää. Toivottavasti kamaa ois mennyt oikein kunnolla. Tiistaina täytyy hakee jäljelle jääneet vaatteet sitten pois. Tän koko kirppisjutun tarkotus on kerätä Tallinan matkakassarahat. Lähen ens viikon lauantaina Tallinnaan päivämatkalle pelkästään shoppailee. Vedettiin samanlainen reissu jo viime kesänä siskon kanssa. Nyt otetaan veljentyttökin mukaan.


Ai niin. Meinaan muuten viikonloppuna jo mainita jotain tosta Australiasta äipälle. Katotaan, mitä se sanoo.

Tuonne

Australia. Sinne ensi vuoden tammikuussa?

Läheltä piti

Läheltä se piti, mutta onneksi ehdin töihin. Luotin siihen, että mulla ois ollut kyyti aamulla, mutta jouduinkin kulkemaan bussilla. No ei sen puoleen, täällä mun työharjottelupaikalla on ihan sairaan rentomeininki, joten työaikakin on liukuva, ettei täällä ole tarvis olla heti klo 8. Ja kiva paikka siitä, että sain palkankorotuksen. Tiedä, sitten olisinko sitä ansainnut, mutta kaikki raha on tarpeen. Kasvatan pankkitiliäni tuota matkaa varten. Matkaa, jota ei ehkä kuitenkaan tule. Mitä mä sitten niillä rahoilla teen?

Tästä se lähtee

Valmistun tän vuoden lopussa tradenomiksi. Sitten lähden ulkomaille. Tai niin ainakin olen mielessäni päättänyt. Halusin aloittaa blogin kirjoittamisen, jotta tämä unelma kanssa toteutuisi. Olen luonteeltani niin ujo hannari, ettei tällainen repäisy ole itsestäänselvyys. Mutta ehkä jos kirjoitan siitä kuukausittain, viikoittain tai ehkä jopa päivittäin, niin unelma pysyy koko ajan mukana ja on ehkä siten helpommin toteuttettavissa. Yeh right. Ketä mä huijaan. Katotaan ensi vuoden tammikuussa, niin istun kuitenkin täällä räntäisessä Suomessa. Toivottavasti on edes karkkia.



No niin siis. Miksi haluan lähteä ulkomaille ja mitä tekemään? En tiedä, mistä tämä sydäntä polttava kipinä on oikein lähtenyt liikkeelle, mutta mulla on valtavan suuri kiinnostus reissailua ja vieraita kulttuureja kohtaan. Olin keväällä 2007 vaihdossa. Siitä onkin syytä olla ylpeä. Se oli ensimmäinen taisteluvoitto sodassa hiljaista ja ujoa naisen alkua vastaan. Mutta siis palan ja savuan halusta lähteä ulkomaille. Sen takia sinne haluan. Ja ajankohta on ehkä paras mahdollinen. Koulu on päättynyt, ja vakituinen työ ei ole vielä osana elämää. Vaikeatahan sitä on sitten enää repäistä kun on vakkari työpaikka. Toiseksi mulla ei ole sitä parempaa puoliskoa vielä riesana. Mitä ihmettä mä olen sinne ulkomaille sitten lähdössä tekemään? Kaivamaan nenää? No en varmaan. Haluun lähteä reissamaan ja näkemään paikallista elämää. Ei yöpymisiä 5 tähden hotelleissa ja lekottelua turistirysissä. Sen sijaan haluisin elää paikallisten joukossa heidän arkipäiväistä elämäänsä, tehdä erilaisia hanttihommia, hankkia runsaasti uusia ystäviä ja kokemuksia. Kokemuksia, kokemuksia, kokemuksia. Onpahan sitten jotain, mistä kertoa kiikkustuolissa.



Kerronpa nyt kahdesta suurimmasta esteestä tämän unelmani tiellä. Ensimmäisenä on matkaseura. Fakta on, että tuolle matkalle en tule yksin lähtemään. No way hosay. Onhan mulla kavereita, ystäviä ja sisaruksia. Mutta, mutta. Kaikilla on semmonen elämäntilanne, ettei tämmönen ulkomailla seikkailu tule kyseeseen. Toisella on poikaystävä, toiselle työ, toisella ei rahaa, toisella ei kiinnostusta jne. Onnekseni olen saanut yhden potentiaalisen matkakaverin. Pidän niin peukkuja pystyssä, että hän lähtisi mukaani. Tämä kaveri on siitä jännä tapaus, että olin hänen kanssaan ala-asteella parhaita kavereita. Sitten hän muutti 5.luokalla pois ja vasta viime vuoden syksyllä juttelin hänen kanssaan luokkakokouksessa kaikkien noiden vuosien jälkeen. Nyt ollaan pari kertaa kahviteltu ja mesessä puhuttu. Hänkin unelmoi tällaisesta elämää suuremmasta reissusta. Mutta pystyisikö tuollainen matka onnistumaan tämmöisen ihmisen kanssa, jonka on vasta vähän aika sitten löytänyt uudelleen? Toinen este on perheeni. Oon tämmönen idari tapaus, joka kuuntelee aika paljon, mitä vanhemmat sanoo. Vaikkei pitäisi. Ei enää tässä iässä. Jotenkin kuitenkin luulen, että äitini vain olisi onnellinen, jos uskaltaisin lähteä maailmaa tutkimaan. Iskälle nyt se varmaan olisi pahempi pala, mutta hän ei kyllä tunteistaan puhu, joten vihreä valo siltäkin suunnalta. Mutta siskoni! Oi siskoni mun. Olen tullut hänen kanssaan muutaman vuoden aikana todella läheiseksi. Miten voisin jättää hänet nyt?



MUTTA MITEN VOISIN OLLA LÄHTEMÄTTÄ?