Blushing

Esitys on nyt ohitse. Lievästi punastellenhan se meni, mutta eiköhän luokka ole jo tottunut siihen. Ehkä ne pitää jo sitä söpönä luonteenpiirteenä eikä jotenkin heikkoutena. No en mä sentään mikään paloauton punainen siellä ollut :) Vaikka siltä se saattoi itsestä tuntuakin.

Kiva oli kuulla, ettei muutkaan ole kovin pitkällä opinnäytetöiden kanssa. WHIUH. Ei tässä mikään hätä siis ole. Huomenna taas kokoukseen asian tiimoilta ja ehkä nyt pääsee jo kunnolla alkuun. Kysymyslomaketta varten oon jo kerännyt vaikka mitä aineistoa. Saa nähdä, mitä ne toimeksiantajat tykkää noista mun ehdotuksista.

Väliin huomautus "elokuva-arvosteluistani". Kenenkään ei tule ottaa niitä vakavasti. Ne on täysin subjektiivisia näkemyksiäni. (Näin unta, että joku tuli haukkumaan tänne blogiin, kuinka en tiedä mistään leffoista mitään ja sitä rataa :) ) Mä oon ite semmonen, etten yleensäkään luota mihinkään oikeiden kriitikoiden arvosteluihin. Poliisiopistot saa aina melkein yhden tähden kun niistä lukee vanhoja arvosteluja. MITÄ IHMETTÄ? Eric Lassard ja sen jengihän on loistavia! No ei ehkä enää siinä ihan vihoviimeisessä osassa, mutta kaikissa muissa :) Sitten on joku leffa, jota kehutaan maasta taivaaseen. Kuten esimerkiksi American Beauty. Hohhoijaa. Inhoon sitä leffaa. Tai entäs Dogville? Mun mielikuvitus ei vain riitä lavasteiden kuvittelemiseen kun niitä ei oikeasti ole. Taiteellistahömppää, joka saa liikaa kehuja.

Nostanpa esiin nyt yhden leffan, joka on täysin seko. En muista, minkälaiset arvostelut se aikanaan sai, mutta leffassa ei ole päätä eikä häntää. Puhun tietysti VANILLA SKYESTA. En ole vielä tähän päivään asti tavannut ketään, joka täysin ymmärtäisi leffan tai myöntäisi pitävänsä siitä.

Ja hei, on mun elämässä muutakin kuin leffat ;)