Koko päivän tein opinnäytetyötä. Inhottaa, ettei tästä päivästä jää mitään konkreettista kuitenkaan näkyviin, koska syötin pelkästään tutkimustuloksia exceliin. Ja niitä tutkimustuloksia on muuten paljon.
Tajusin, että oon jättänyt elokuvien arvostelut kokonaan. Yksinkertaisesti leffoja tulee katsottua niin paljon, etten ennätä niistä tänne kirjoittamaan. Tämä on sääli, sillä yksi syy, miksi aloitin kirjoittaa blogia, on se että saisin jonnekin tallennettua kaikki katsomani leffat. Tehtävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.
Huominen päivä näyttää yhtä tylsältä kun mun elämä yleensäkin. Meen käymään kirjastossa ja sit painelen töihin. Tiistai on vp, mutta se on jo pyhitetty opparille. MILLON SE ELÄMÄ ALKAA? Mä oon viime aikoina ajatellut ihan kauheesti sitä, että oon yksin. Siis, että mulla ei oo poikakaveria. Olo on ollut supersurullinen. Muutamat läheiset ystävät pudottivat nimittäin pienen yllätyksen kun ihan ohimennen kysyin (ja lisäksi leikilläni), että onko perheenlisäystä ajateltu. Ja kuulemma on. MITÄ VITTUA? Kaverit saa parin vuoden sisään jo perheenkin ja mä oon yksin. Välillä tekee niin pahaa, että tekisi mieli oksentaa. Kaikki jankuttaa sitä, että kyllä se oikea mullekin on jossain. Kysyyn vaan, että MISSÄ? Kauheeta ajatella, jos mä oikeesti päädyn yksin. Niitäkin ihmisiä nimittäin on...
No niin. Eiköhän ole aika lopettaa tämä avautuminen tältä päivältä.
Öitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti